1906 |
Lehtisen veljekset Kaarlo ja Anselm hakeutuivat maalarinoppiin lahtelaiseen Viljasen liikkeeseen. He muuttavat pian Helsinkiin, jossa he saavat lisäkoulutusta maalarimestari Wetzelliltä. |
| |
|
1909 |
Veljekset ryhtyvät työskentelemään omaan lukuunsa. Maalaustöitä tehdään aluksi vaatimattomista tiloista, Säästöpankinranta 4:stä käsin. |
| |
|
1911 |
Kaarlo ja Anselmi Lehtinen perustavat Veljekset Lehtinen Maalausliikkeen. Toimitilat löytyvät Kulmakatu 8:ssa sijaitsevasta talosta, jonka omistaa maanmittari V. Harkko. |
| |
|
1914 |
Yhtiön toiminta on kehittynyt suotuisasti ja veljekset kirjoittautuvat työnantajajärjestöön, Suomen Maalarimestariliittoon jäseniksi. |
| |
|
1915 |
Kesäkuun alussa yritys muuttaa pankinjohtaja af Heurlinilta vuokrattuihin uusiin tiloihin osoitteeseen Rauhankatu 15. Veljekset vuokraavat myös asuinhuoneiston samasta talosta. |
| |
|
| |
Veljekset Lehtinen Maalausliike sinnittelee yli maailman- ja sisällissotien mukanaan tuomien vaikeiden aikojen ja kun olot alkavat vakiintua 1920-luvun alussa, yritys alkaa laajentua. |
| |
|
1927 |
Yrityksen konttorin sijainniksi tulee Snellmaninkatu 25, jossa se toimii edelleenkin.
As Oy Uranuksen sisäpihan perälle rakennetaan erillinen liikehuoneisto Veljekset Lehtinen Maalausliikkeen teettämien piirrustusten pohjalta.
|
| |
|
1932 |
Veljekset Lehtinen Maalausliikkeen yhtiömuoto muutetaan osakeyhtiöksi. |
| |
|
1935 |
Vain kahdella Helsinkiläisellä maalausliikkeellä on oma kuorma-auto; S. Wuoriolla ja Veljekset Lehtisellä. |
| |
|
1940-luku |
Sodan aikana ja jälkeen oli puutetta kaikista materiaaleista. Se asetti toiminnalle erityisiä haasteita ja siksi yritys osallistuikin aktiivisesti Maalarimestarien Oy:n perustamiseen.
Yliopisto aloittaa rakennuksiensa maalaustöiden tilaamisen Veljekset Lehtinen Maalausliikkeeltä. Asiakassuhde on jatkunut aina tähän päivään saakka ja yliopiston rakennuksien maalaustöitä tehdään jo kolmannessa sukupolvessa.
|
| |
|
1945 |
Talousneuvos Kaarlo Lehtinen valitaan Suomen Maalarimestariliiton puheenjohtajaksi, jota luottamustehtävää hän hoitaa aina vuoteen 1962 saakka. Hän oli myös valtakunnan Oltermanni. |
| |
|
1960-luku |
Teollisuus tuo yhä enemmän valmiita maaleja myyntiin ja omasta maalinvalmistuksesta luovutaan vaiheittain.
Rakennusteollisuus alkaa kehittämään käyttövalmiita yhä enemmän valmiiksi pinnoitettuja tuotteita, jotka aiemmin maalattiin työmaalla.
Vielä 1960-luvulla kerrostalotyömaalla oli kymmeniä maalareita maalaamassa ovien, kalusteiden yms. pintoja valmiiksi. Väen väheneminen uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen maalaustöissä pienensi maalausliikkeiden kokoa.
|
| |
|
1972 |
Toimitusjohtajaksi valitaan edesmenneen Kaarlo Lehtisen (1888-1972) poika E. K. Karmanheimo, joka toimi myös hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1991 saakka. |
| |
|
1983 |
E.K. Karmanheimon poika Veikko Karmanheimo siirtyy toimitusjohtajaksi oltuaan yhtiön palveluksessa vuodesta 1980. |
| |
|
1990-luku |
Vuosikymmenen alussa lama vaikeuttaa koko rakennusalan toimintaa ja myös maalausala painii vaikeuksissa.
Yritys selviää lamasta osaavan henkilöstön ja erinomaisten asiakassuhteiden sekä vahvan taseensa ansiosta. "Avaimet käteen" - kokonaisurakointi kehittyy ja siitä tulee merkittävä osa yrityksen toimintaa.
|
| |
|
1996 |
Laatujärjestelmä otetaan käyttöön. |
| |
|
1998 |
Siirrytään sähköpostin ja internetin aikaan kun internet-kotisivut avataan ensimmäisten maalausalan yritysten joukossa. |
| |
|
1999 |
Yrityksen toimitusjohtajaksi tulee Kari Väisänen. Veikko Karmanheimo jatkaa yhtiön palveluksessa mm. tarjouslaskennan ja yrityksen sijoitusasioiden parissa. |
| |
|
2004 |
Yhtiö siirtyy Kari Väisäsen omistukseen. Veikko Karmanheimo jatkaa yhtiön osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana. |
| |
|
2007 |
Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy valitaan vuoden maalausurakoitsijaksi. |
|
|
